Ti 13.7.

Treenit: ap. 10km, ip. 17km, sis. 2x(2km/1.5km/1km)/pal. 2min 
Määrä: 27km

Aamulenkki suuntautui aluksi Champfer-järven suuntaan. Pienen nyppylän laella lähdin uudelle polulle Surlejta kohti. Polku nousi serpentiinimäisesti kohti uusia korkeuksia. Jonkin matkaa juostuani huomasin kelloni pysähtyneen. En ollut käynnistänyt sitä kivenpoistostopin jälkeen. Hemmetti! No, huomasin reitin putoavan uuden polun lähtöpaikoille. Eiku uusi kiekka.

Nyt vaan suunnistin serpentiinireitin laella Nair-järvelle. Se oli pieni suomainen järvi noin 1900 metrissä. Paljon oli laitettu pystyyn infotauluja järven ja sen ympäristön luonteesta. Järven ohitettuani kyltit ohjasivat mäkihyppytornille. Sieltä pudottelin urheilukentälle ja kämpille. Jalat olivat lepopäivän jälkeen tuoreet. Kurkussakaan ei tuntunut pahalta.

Illan treeni oli juosta pitkiä vetoja. Alunperin tarkoitukseni oli kiskoa 5x5 minuuttia, mutta kun Maruzzan-järven ympäri on niin upean tarkasti joku mitannut kilsat ja puoletkin, niin sovelsin hieman treeniä.

Tuuli oli noussut päivän mittaan melko kovaksi. Eka kakkonen olikin vastatuuleen. Kumman helposti ensimmäinen puolisko meni alle 3.30. Lopun matkaa saikin vain rennosti rallatella tulemaan. 1.5km veto oli sitten myötikseen ja meni ekan vedon tavoin helposti. Kolmantena vuorossa ollut kilsan rykäisy sattui sitten pahimpaan vastikseen. Vauhti ei noussut, mutta syke sentään.

Toisen setin aloittanut kakkonen meni myötiksessä taas helposti. Eka puolikilsaa jopa 1.40, joten sai polkea jarruja tosissaan. Vedon loppupuolella jouduin pyytämään nuorilta saksalaisjuoksijoilta tietä, mutta kiltistä antoivat tilaa pohjolan koljatille. 1.5km vedossa samat jampasterit tulivat taas vastaan ja oikein jonossa. Esimerkillistä huomioimista! Muuten se veto oli sarjan vaikein. Vastikseen vedettynä puhti meinasi loppua. Vika kilsan vedon sain juosta myötikseen. Se meni hyvin ja kruunasi sarjan. Oikein mainio treeni.