Ma 5.7.

Treenit: 21km
Määrä: 21km

Aamupuuron jälkeen suunnistin puolipitkälle lenkille kohti Surleijta. Alkulenkistä oikean polun löytäminen oli haasteellista. Kerran valitsemani polku vei niin jyrkästi ylöspäin, että oli palattava alas hakemaan vauhtia. Ylhäällä, noin 1900 metrissä ei aamukasilta tullut kuin yksi sauvakävelijänainen vastaan. 1928 ja -48 olympilaisissa käytetty hyppyrimäki seisoa tönötti edelleen paikallaan. Sen jälkeen polku muuttui idylliseksi vuoristoniittyineen ja laiduntavine lehmineen. Kellojen kalkatus kuului kauas.

Alas tulin Surlejn kohdilta, siinä missä Piz Corvatschille (3451m) pääsisi kabiinihissillä. Alaspäin juostessa huomasin kyltin wasserfall, ja sen vieressä yksityisalueen merkin. Talon pihassa ei näkynyt ketään, joten uskaltauduin kurkkaamaan vesiputoukselle vievää kinttupolkua. Se veikin putouksen keskivaiheille, missä vesi pauhasi kovimmillaan. Kannatti piipahtaa.

Sitten takas ja sakkolenkkiä Silvaplana-järven rannoille. Huomasin, että samaiselle putoukselle pääsee sieltä rannastakin. Kello kävi jo toista tuntia, joten suunta takaisin "kotikylään". Vastaan taisi juosta Mikael Bergdahl, mikäli oikein tunnistin. Urheilukentällä näytti myös alkaneen tositohinat. Sen verran kovaa syrjää radalla liikkui...

Iltapäivällä poikkesimme Piz Nairin huipulla 3057 metrissä.