Su 4.4.

Treenit: 25 km maastopyörä + 2 x renkaanvaihto + 45 min pyörän työntö
Määrä: -

Päivän treenistä muodostui yllättäen ja tahtomattani yhdistelmäharjoitus. Jalkapöytä kipunoi eilisiltana sen verran, että päätin pitää tänään juoksuttoman päivän. Tämän kuningasideani vuoksi kaivoin vanhan maastopyöräni ulkovarastosta, ja ajattelin ulkoiluttaa sitä parisen tuntia. Sää oli kalsean kostea, mutta onneksi ei satanut. Siitä huolimatta jo kilometrin ajon jälkeen kirosin etulokarin puuttumista. Lasit olivat, vaatteista puhumattakaan yltä päältä kurassa ja ravassa.

Suuntasin lenkkini kohti Pirkkalaa ajatuksissa kurvailla siellä sun täällä vireen ja mielentilan mukaan. Vähän ennen Partolan liikekeskusrypästä vaihdoin maantien toisella puolella olevalle pyörätielle. Tämä tapahtui alikulun kautta. Eikä aikaakaan, kun takarengas alkoi pihistä pahaenteisesti. Alikulkuun oli kai rikottu pulloja tai jotain... Eikun fillari nurinpäin ja renkaanvaihtoon. Sen verran alkoi kuraista rengasta vaihtaessa otsasuoni pullistelemaan, että päätin kääntyä takaisin kotia kohti. Onnistunutta paluumatkaa varten vaihdoin varmuuden vuoksi takaisin aiemmin ajamalleni pyörätielle, sinne toiselle puolen tietä.

Kilometrien jäädessä taakseni mielialani alkoi nousta ja jäätyneet sormeni lämmetä. Sitten tunsin renkaan jälleen tyhjenevän. Ärkele! Fillari jälleen viärinpäin ja gumminvaihtoon. Onneksi olin ottanut kaksi varakumia reppuuni, kun eihän sitä koskaan tiedä... Viimeistään tässä vaiheessa päätin suunnata suorinta tietä kotiin. Jääkööt suunnitellut kaksi tuntia täyttymättä! Minä en tätä scheissea enempää jaksanut.

Saavuin Sarpatin kohdalle. Enää olisi vajaa vitonen kotiin. Eiköhän tämä tästä, tuumailin. Voihan sitä kieppaista vaikka ylimääräisen lenkin Taivalkunnan suuntaan, jos siltä tuntuisi. Sitten meni taas, arvaattekin jo mikä! Jurnutin mielenosoituksellisesti kymmenen metriä tyhjällä renkaalla, kunnes armahdin kitisevän vanteen. Meni työntöhommiksi.

Kolmen vartin kävelyn jälkeen tuuppasin maasturin takapihalle kyljelleen. Ruostukoot siinä vaikka syksyyn asti. Teki mieli heittää perään vielä kuistilla lojuvat lipsuvat suksetkin... Välineurheilu on aivan ahterista. MOT.